Im Back!! Tässä olis myös niistä gorilloista

Noniin, eli minulle nyt tuli semmonen todella liian pitkä tauko, jota tässä blogissa ei olisi pitänyt tulla, mutta semmoinen vaan tuli, kun olen alkanut tekämään kaikkea muuta koneella (Twitter yms.). Mutta kuitenkin muistin sentään tämän postauksen kirjoittaa ja saan kunniakkaan (?) lopetuksen tälle blogityölle. Tämä on ollut ihan mukavaa kunhan sitä vaan on jaksanut tehdä ja aiheet ovat riittäneet.

Mutta se aihe, joka mielestäni pitäisi löytyä jokaiisen blogista, on vuorigorillat. Aiheesta ei ole paljon tietoa, mutta niitä on maapallolla n. 800 kappaletta, minkä takia ne ovat  äärimmäisen uhanalaisia. Niitä elää Afrikan keskosissa nimensä mukaisesti vuoristoseuduilla. Keräsimme tälle gorillan alalajille suojelurahaa aikaisemmin syksyllä umpäristökahvilan avulla.

Kuitenkin kiitos kaikille jotka ovat lukeneet blogiani edes vähän. Tämä varmaan on sitten tässä ja niin edelleen.

Ekologinen syöminen

Me länsimaalaisethan ollaan totuttu syömään puhdasta lihaa ja kaikkea tuttua ja turvallista eikö niin? Vaikka ruoka olisi mielestämme erittäin hyvää, niin emme kuitenkaan tule useinkaan ajatelleeksi sitä, että kuinka paljon sen tuotanto kuormittaa ja tuhoaa luontoa. Esimerkiksi kun lehmiä kasvatetaan suurilla laitumilla sadoittain, niin jo pelkästään se alue, jolta raivattu kaikki metsä pois laidunmaita varten. Toinen lehmiin liittyvä haittapuoli on se, että ne päästävät ihan törkeen paljon metaania ilmakehään. Jos joku ei tiennyt, niin metaani on muistaakseni noin 20 kertaa vahvempaa kaasua kuin esim. hiilidioksidi. Eli vaikka laitumella märehtivät lehmät näyttäisivät aluksi varsin harmittomilta eläimiltä, niin loppupeleissä ne ovatkin julmia kasvihuonekaasujen tuottajia. Tätä ilmiötä riittää torjumaan jo yksikin lihaton päivä viikossa ja se ei ole paljon mitään. Lehmien tuotanto ei ole ainut ongelma, vaan myös muiden elukoiden, mutta myös kasvien tehotuotanto. Siinähän eläimiin ja maaperään tungetaan kaikkea saastaa jotta ne ruoka kasvaisi edes jotenkin nopeammin.

Maailmassa on myös tonneittain vaihtoehtoista sapuskaa. Suurin ja ehkä merkittävin osa tuosta ruuasta koostuu hyönteisistä. Afrikassa ja muissa vähän köyhemmissä mestoissa nuo luonnon pienet eliöt on otettu tehokkaasti käyttöön ruokana. Myös muita eläimiä vedetään suihin ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kiinassa voi kuka tahansa ostaa vaikka sian korvan välipalaksi. Maku ei välttämättä ole aina kohdillaan, mutta sellainen ruoka, kuten sian korvat tai rapeaksi paistetut toukat, ovat hyvin ekologisia. Ainakin useimmiten koska uskoakseni kaikki tuommoinen täytyy itse pyydystää eikä niitä kasvateta missään teholaitoksissa. Eli eiköhän tämän postauksen idea on kertoa, että kuinka länsimaalainen ruuantuotanto saastuttaa paikoitellen niin pirun paljon, että ympäistöaktivistit voisivat harkita muuttoa paikkaan jossa ruoan ekologisuus on kohdillaan. Idean sain tähän postaukseen katsottuani kolme jaksoa putkeen Madventuresia yöllä. Kannattaa tosissaan katsastaa kyseinen ohjelma jos on kiinnostunut siitä että millaista on ympäri maailmaa. Ohjelman kotisivuille pääsette tästä. Kiitos ja näkemiin.

Luonnosta saatu ruoka on aina hyvää, eikö?

-Johannes

Varusteleka on jumalten eränkäyntikauppa

Olin tänään Varustelekassa. Se on semmoinen jännä kauppa joka sijaitsee jossain hallissa Konalassa. Ja kirjoitan siitä, koska kauppa on erikoistunut armeija- ja eränkäyntivaatteisiin ja -tavaroihin. Nehän tulevat tarpeeseen, jos tykkää välillä olla pidemiä aikoja korvessa tai jossain muussa extremepaikassa. Luma- luokkalaisena olen tajunnut, että kuinka hyödyllisiä kaikki uudet ja käytetyt armeijatavarat on. Itselläni on pääosin käytettyjä Saksan armeijan vaatteita, kuten takki ja housut jotka ovat ihan pirun mukavat vähän likaisemmassa, kosteammassa tai viileämmässä ympäristössä. Tai no enhän minä niitä käytä pelkästää metsissä vaeltamiseen vaan myös airsoftaamiseen, eli muovikuula- aseilla käytävään sotapeliin (sekin on mukavaa). Kun kävin katsomassa esim. Partioaitasta vaellus- ja ulkoilukenkiä, niin sain huomata, että se hinta oli vähintään 200e (suurimmassa osassa). Niinpä päädyin Varustelekaan ostamaan teräskärkiset Para- maihinnousukengät. Niissä on enemmän swagia kuin ihmissilmä kestää. Mehän mennään vaeltamaan silloin joskus keväällä(?), niin Varusteleka saa varustaa minut tuolle huimalle 10km:n(?) vaellukselle, jossa uskon pärjääväni varsin vähin varustein jos kamat on vaan oikeat. Pistin broidin ottamaan kuvan tämänhetkisestä kokoonpanosta ja se olisi nähtävissä tuossa noin infon kera:

Hattu: Mil- Tec Boonie (Flecktarn- kuvio) 9,99e

Huivi: Mil- Tec Shemagh- huivi (oliivinvihreä) 9,99e

Takki: BW* kenttäpusero (Flecktarn- kuvio, käytetty) 1,99e

Kantolaukku on joku jenkkien käytetty, hinta n.15$

Housut: BW maastohousut (Flecktarn- kuvio, käytetty) 16,99

Kengät: Mil- Tec teräskärkiset Para- maiharit 49,99e

Lisäksi Mil- Tec särmärit (pitää lahkeet paikoillaan) 1,99e



Kaiken paitsi laukun tarjosi Varusteleka: http://www.varusteleka.fi/fi/

PS. Vyö olisi voinut tuoda vähän ryhtiä tuohon asuun ja erottaa kunnolla housut takista. Mutta minkäs sille voi että tajuaa sen liian myöhään.

*BW= Bundeswehr= Saksan puolustusvoimat.

-Johannes

Olin myymässä ympäristökahvilassa ja rentoutumassa mökillä

Tosiaankin oltiin tänään pitämässä ympäristökahvilaa. Oli tosi kiva katsoa kun kaikki opettajatkin vaan kävelivät ohi. Toisaalta se, että ei oikein mikään mennyt kaupaksi ei oikeastaan haitannut. Jäihän kotiin paljon syötävää. Tämä on muuten varmaan ekä bloggaus, jossa kirjoitan siitä, että mitä siellä koulussa oikein tapahtui. Pitäisiköhän tässä taas alkaa päivittelemään jotain ihan muuta.
 Ai niin. Olin perjantaista sunnutaihin asti mökillä. Se oli oikeasti tosi rentouttavaa kouluviikon jälkeen. En muuten tykkäisi mennä mökille, mutta viikonloppu siellä keskellä arkea on jotain niin mahtavaa. Pitää kyllä sanoa, että kun menee illalla ihan pimeään metsään, niin se on jotain niin kuumottavaa kun on vain taskulamppu antamassa kapeaa valoa eteen. Mutta jotta tämä postaus ei jäisi niin lyhyeksi, niin ajattelin lisätä loppuun pari kuvaa jotka räpsin joskus Canon 600D:lla:

Onko tämä merkki syksystä? Kun linnut menee jonnekin.

Random koivu Vantaanjoen varrella

-Johannes

Maailman köyhät ja vähäosaiset.

Ihan alkuun sanon vain sen, että en ole kirjoittanut muutamaan päivään, koska ei ole ollut kunnollisia aiheita, niinkuin ei nytkään ole, mutta otsikosta näette kyllä että mitä yritän tässä kirjoituksessa selittää. ( Tää on muuten virallisesti 10. postaus tähän blogiin)

Nykyään maailma on todella epäreilu ja julma paikka elää. Samaan aikaa kun jotkut länsimaiset lapset pelaavat videopelejä päivät pitkät kotonaan sohvalla istuen, niin esimerkiksi Aasiassa jotkut lapset joutuvat olemaan nuorina riisipelloilla yms. työskentelemässä saadakseen perheelleensä päivän aterian. Tuo esimerkki havainnollistaa hyvin, että kuinka kaksijakoinen maailma on nykyään. Tosin onhan olot alkaneet parantua joissain maailman kolkissa, mutta ei kaikissa. Yksi syy on se, että joissain paikoissa ihmisiä on niin paljon, että yrityksillä ei ole varaa palkata kaikkia, vaan ihmiset joutuvat esimerkiksi myymään kasvattamiaan kasveja toreilla ja kadunvarsilla. Tuohon ongelmaan on kuitenkin onneksi puututtu ja tuloksena on Fair Trade- tuotteet. Sen avulla Fair Trade, eli reilun kaupan ohjelmassa mukana olevat maanviljelijät saavat enemmän rahaa ja korvausta kasavattamistaan tuotteista.

Lähi- idässä asuminen ja eläminen saattaa olla nykyään paikoittain tukalaa (en tarkoita sitä kuumuutta siellä). Nyt kun Syyriassa on ollut sisällissota jo kaksi vuotta, niin ihmiset ovat joutuneet pakenenmaan huonoissa oloissa ja ne eivät ole välttämättä päässeet yhtään parempiin oloihin, koska pakolaislerit ovat ihan täynnä ja jos onnistuu välttämään ne, niin rahaa ei välttämättä ole paljoakaan. Kaksi vuotta sotaa on mielestäni nykymaailmassa aika pitkä aika sotia, vaikka 2000- luvun alussa USA aloitti sodan lähi- idän terroristeja vastaan ja se kesti aika kauan enne kuin jenkit vetäytyivät kokonaan. Aivan lähellä Syyriaa on kuitenkin eräs paikka jossa menee erityisen hyvin. Se on öljyn avulla paljon rikastunut Saudi- Arabia. Vaikka ei sielläkään varmaan ole kaikilla niin hyvä olla, niin siellä on sentään rauha ja korkea elintaso (ei välttämättä "maaseudun" eli aavikon asukkailla mutta silti).

Vaikka uutiset ja kuvat maailman heikoimmilta alueilta voivat järkyttää joitakin, niin pitää muistaa, että se on joillekin arkipäivää ja että he voivat elää koko ajan elämän ja kuoleman rajalla. Vaikka hyväntekeväisyyttä harjoitetaan paljon, niin ruoka- avustukset sun muut eivät välttämättä pääse maailman kriisipesäkkeisiin. Vaikka maailmassa on monia rikkaita kaupunkeja, niin niistäkin löytyy aina vähäosaisempaa porukkaa. Esimerkkinä Rio De Janeiron laidalla sijaitseva Favela. Vaikka itse Rio De Janeiro on suhteellisen rikas ja hyvinvoiva, niin sen laidalla on kuitenkin suuri slummi, jossa köyhyys ja rikollisuus rehoittavat.

Kuva sisällissodan tuhoamasta Damaskoksesta. (En pistänyt sisällissodasta mitään "raakaa" kuvaa, ettei kukaan järkyty ja saa traumoja)

-Johannes

Asumista veden päällä?

Ihan aluksi on pakko todeta, ettei päivittäisistä postauksista tule mitään, joten ainakin pari kertaa viikossa tulee sitten uusi blogi, koska aihelähteitä on kuitenkin todella paljon. Nyt kuitenkin siihen asiaan eli ihmisen uusiin tapoihin hyödyntää ja käyttää maailman meriä ja vesistöjä. Otan nyt esimerkiksi Ruotsissa sijaitsevan Utter Innin, joka on vuonna 2000 avattu puoliksi veden alla oleva kompakti kahden hengen hotellihuone. Se koostuu periaatteessa kahdesta osasta: semmoisesta kopista joka on pinnalla ja veden alla olevasta kopista. Olisi varmaan hienoa päästä ihan Suomessa sellaiseen, koska se ei ole varmaankaan kovin kallis rakentaa sen pienuuden ansiosta. Alhaalla olevasta kuvasta näkyy hyvin tuo pieni ja mukava mökki:

Tuo on kuitenkin vasta alkua, sillä tulevaisuudessa on tulossa esimerkiksi merissä kulkevia tutkimustorneja, joissa on noin puolet pinnan alla. Itse ainakin uskon vahvasti, että niillä pystytään saamaan uusia ja tärkeitä tietoja tieteelle. Uuden teknologian ansiosta semmoinen 58 metriä korkea tutkimusasema ei ole edes kovin saastuttavakaan. Se esimerkiksi tuottaa kaiken tarvitsemansa energian aurinko-,tuuli- ja vesi/ aaltovoimalla. Aluksia ollaan nyt kuitenkin tekemässä vain yksi ja se on määrä laskea vesille 2014 Monacossa, tuossa ihanassa rahan pyörittämässä minivaltiossa. Alukseen mahtuu 18 hengen miehistö, joista osa on tutkijoita. Se on suunniteltu siten, että se voi olla merillä useita vuosia putkeen. Saattaisi olla ainakin minulle aika tylsää jos joutuu olla niin kauan semmoisella aluksella, vaikka siinä on monia huoneita ja niin pois päin.

Mutta nyt taas nykypäivään. Kaikkihan me tiedetään, että lentokoneiden pitäisi lentää ilmassa. Ei enään, koska on otettu käyttöön sukellusvene, joka perustuu lentokoneen liikkumistapaan. Siinä on esimerkiksi siivet, joiden siipiväli on 4 metriä. Sillä ei ole kuienkaan halpaa käydä tutkimassa esim. hylkyä 300 metrin syvyydessä, sillä puolen päivän ajelut maksavat n. 40 000 euroa. Rikkaiden miesten hupia siis sekin. Kevyt, lähes kokonaan hiilikuidusta tehty kahden matkustajan sukellusvene tunnetaan nimellä Deep Flight Super Falcon.

Ihmiskunta on siis tähän mennessä tehnyt tai suunnitellut kolme uniikkia vedessä olevaa tai kulkevaa asiaa. Massiivisimmat rakennelmat ovat vasta pelkkiä visioita paperilla, mutta jonakin päivänä ihmiset pääsevät asumaan kelluvalle ja merellä ajelehtivalle saarelle/ kaupungille. Tekosaarella ja kelluvalla kaupungilla on samat syyt taustalla. Jos vedenpinta nousee samaa tahtia, mitä on ennustettu, niin joitakin saarivaltioita/ asutettuja saaria jää veden alle. Kelluvien tekosaarten tarkoituksena olisi antaa uusi koti ilmastopakolaisille, joiden omat kodit ovat mahdollisesti kohta veden alla. Kelluvalla kaupungilla on sama idea, mutta sinne mahtuisi enemmän ihmisiä asumaan, eli noin 50 000, joka on noin kymmenes Helsingin asukkaista. Kaupunki olisi omavarainen veden, ruoan ja energian suhteen. Molemmat ratkaisut olisvat ympäristöystävällisiä ja ne otettaisiin käyttöön 2015- 2050. Tuo aikaisempi vuosi tarkoittaa yhden "testisaaren" käyttöönottoa ja 2050 tekokaupunkien käyttöönottoa. Ai niin, tekosaaren nimi on Green Star ja kaupungin nimi on Lilypad, joka juontuu Amazonaksen jättimäisistä lumpeista, joiden läpimitta voi olla 2,5 metriä.

Tähän loppuun mietin vain että aika siistejä juttuja on tehty ja tullaan tekemään. Tiede ja tekniikka ovat kehittyneet niin valtavasti, että kaikki tuo on mahdollista. Eikun vaan kohti vihreämpää maailmaa :3.

LINKKEJÄ TARKEMPIIN TIETOIHIN JA KUVIIN:

Utter Inn: http://rent.privateislandsonline.com/islands/utter-inn

SeaOrbiter (se tutkimusasema):http://seaorbiter.com/en 

Deep Flight Super Falcon: http://www.deepflight.com/

Greenstar: http://www.dutchdocklands.com/Development/Greenstar

Lilypad: http://inhabitat.com/lilypad-floating-cities-in-the-age-of-global-warming/

KAIKKI SIVUT OVAT VIRALLISIA PAITSI TUO LILYPAD

Toivottavsti tämä nyt valaisi teitä ainakin jonkun verran. Ja blogin pohjana toimi Tieteen Kuvalehden numeron 3/2013 juttu nimeltä "Väljemmille vesille"

Tiistain fiilikset (Aika paljon sosiaaliseta mediasta)

No niin. Nyt poikkean taas aivan täysin aiheesta, mutta koska koitan pitää siitä linjasta kiinni, että tekisin päivittäin ainakin lyhyen blogin, niin tässäpä semmoinen nyt olisi. Huomasin tuossa iltapäivällä, että on aika lämmintä vielä, vaikka kesä loppuukin kohta. Aina jaksaa sää yllättää ja sitä rataa. No koska oli lämmin ja poljin niin nopeasti kotiin kuin vain pystyin jotta olisi enemmän aikaa olla ennen treenejä, niin eiköhän sitä hikeäkin sitten tullut naamalle vähän. Kun pääsin kotiin ja katsoin peiliin, niin naamani oli niin törkyisen näköinen kuin vain olla ja voi. Ratkaisin asian kylmällä naamapesulla.

Aikaisemmin näin vähän vanhemman miehen ajamassa Jopolla. Katsoin siinä vaan että kuka vanha noillakin muka ajaa? Jopothan ovat mielestäni aika vahvasti sidoksissa siihen nuorempaan sukupolveen, joka on vielä reilusti alle kolmikymppinen. Sitten kun pääsin kotiin, niin aloin miettiä että millaisia aikuisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa liikkuu. Siis monethan niistä toimii ihan siedettävästi ja hyväksyttävästi internetissä.

Sitten mahtuu mukaan ensimmäiseksi kukkahattutädit, jotka menevät joka paikkaan tunkemaan omaa moraaliaan ja tuntevat näin ollen itsensä suuriksikin sankareiksi. Ne voivat hyvinkin ylireagoida joihinkin tapauksiin aivan liian paljon vain sen takia, että eivät osaa tajuta nuorison internetkulttuuria tai huumoria. Hyvänä esimerkkinä toimii tapaus, jossa ilmeisessi LoL:issa (League of Legends- peli) suuttunut poika meni purkamaan raivoaan Facebookkiin. Hän kirjoitti, että menee johonkin kouluun ja tappaa ja syö kaikki sieltä. Poika tosin kirjoitti pian perään "lol jk". Sitähän ei joku onneton kukkahattutäti ei ollut osannut kääntää normaalille kielelle (tuo muuten on ihan suomeksi että "Hahah kunhan vitsailin") ja mennyt ilmoittamaan poliisille. Poikaa uhkasi elinkautinen tuomio tuollaisen uhkan luomisesta. Joten pliis kukkahattutädit pois internetistä (älkää loukkaantuko jos samaistuitte kukkahattutätiin") Ai niin. Jos ne näkevät jotain hyvin epäoikeudenmukaista ulkona, niin heti pitää mennä avautumaan Suomi24:n foorumeille ja pelastaa maailma.

Muuten ainakin Suomen SoMe- kulttuuri on kasvanut huimasti. Esimerkiksi Youtubeen on alkanut tulla todella paljon mahtavia suomalaisia vlogaajia eli video blogaajia. Olen alkanut itse seuraamaan muutamia aika tiiviisti, kuten "Eeddspeaksia" ja "Tumea" ja monia muita. Youtubehan teki tuossa keväällä Youtube Suomi- lanseerauksen, joka mahdollistaa suomalaisia videoiden tekijöitä saamaan enemmän näkyvyyttä omassa kotimaassaan. Vlogaajien ansiosta on myös helppo pysyä mukana ajankohtaisissa aiheissa. Vlogaajien myötä tutustuin myös aivan mahtaviin ja ihaniin Poppamies- chilituotteisiin ja tulisuuden sietokyky on noussut huimasti kun olen niitä silloin tällöin napsinut suuhuni.

Semmoiset tiistain ajatukset. Älkää ottako kaikkea liian vakavasti :)

-Johannes